Perttulan alueen historia
YLEISTÄ
Perttula ja Uotila, ruotinkielisiltä nimiltään Bertby ja Othby sijaitsevat entisen Kuhajärven rantamilla. Kylät olivat jo 1500-luvulla ns. ryhmäkyliä eli talot sijaitsivat lähekkäin. Kantataloja olivat Perttulassa: Perttula, Jussila, Tapola, Pitkölä (Yli-Pitkälä), Frantsila ja Mikkola. Osa taloista on myöhemmin jakaantunut Pitkölä = Yli- ja Ali-Pitkälä sekä Mikkola = Ali- ja Yli-Mikkola. Uotilassa olivat kantataloja: Airikkala, Penttilä, Tryytti, Juhola, Olla, Palsi ja Seppälä. Kantataloista on myöhemmin muodostettu uusia tiloja, mutta suurin osa nykyisistä tiloista on erotettu em. taloista. Kruunun eli valtion maista on muodostettu muutamia taloja mm. Myyrinmaa ja Rosenberg. Numlahden kartano on alueensa keskus ja onpa useat Uotilan ja Perttulan taloistakin aikanaan kuuluneet kartanon omistukseen.
Numlahden kartanosta erotettiin II maailmansodan jälkeen ns. Karjalaiskylä Hongisojan tien varteen. Siirtoväelle lunastettiin tiloja kartanon maista.
KEHITYS VOIMISTUI 1900 -LUVULLA
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Perttulassa virisi voimakas kehittämisen henki. Työväenyhdistys perustettiin ja rakennettiin työväentalo 1910-luvun alussa. Nuorisoseura perustettiin Nurmijärven nuorisoseuran alaosastona ja talollisten ottamalla lainalla rakennettiin Rientola, joka valmistui 1914. Nurmijärven osuuskauppa perustettiin Ali-Pitkälän tuvassa ja se aloitti toimintansa nykyisen Rauhanyhdistyksen ja Vanhan Perttulantien väliselle tontilla. Osuuskauppa toimi alkuperäisessä rakennuksessa aina 1950-luvulle saakka, jolloin osuusliike Elanto rakensi uuden liiketalon (nyk. Pirunkorven Kuljetus). Kun osuuskauppa siirtyi Elannolle perusti sok-lainen väki osuuskauppa Kiven Nykyisin osassa kaupan tiloja toimii kioski. Frantsilassa oli vuosisadan alussa aloittanut Luseniuksen kauppa ja sen lopetettua kauppias Grönlund aloitti kaupanpidon Perttulan talolta ostamallaan tontilla (Perttulan renkaan alapuolella). Kauppaa jatkoi Eino Kairia, joka rakensi uuden kaupan tien toiselle puolelle (Perttulan rengas). Kun tien oikaisu nykyiseltä kioskilta työväentalolle valmistui Kairian kauppa muutti Lopentien varteen (ent. Kievari). Kairian kaupan yhteydessä toimi myös posti ja Nurmijärven säästöpankki. Kairian kaupan lopetettua toimintansa rakensi säästöpankki uuden toimitalon, johon myös posti muutti. Talo toimii nykyisin Rauhanyhdistyksen tilana ja sitä on laajennettu huomattavasti 90-luvulla.
KYLÄ SAA OMAN KOULUN
Merkittävä tapaus oli myös Uotilan koulun perustaminen. Uotilassa aloitti Nurmijärven ensimmäinen kansakoulu 1870-luvulla. Oppilaat kouluun tulivat koko kunnan alueelta, mutta suurin osa kirkonkylästä, Perttulasta, Uotilasta ja Lepsämästä. Koulun johtajaopettajat ovat aina osallistuneet merkittävästi kylän toimintaan. Opettaja Palomäki oli perustamassa nuorisoseuraa ja toimi sen puheenjohtajana. Arvo Melin toi mehiläishoidon Uotilaan. Koulun puutarhassa oli useita ”mehiläispönttöjä”.
RASKAITA MUISTOJA
Perttulan historiaa kirjoitettiin verisesti helluntaina 1918, kun kirkkonummelaiset valkoiset tulivat Rientolaan pitämään käräjiä. Tunnettuja punaisia kerättiin Jussilan puimalaan.
”Oikeus” istui Rientolassa ja ellei syytetty löytänyt puolustajaa oli todennäköinen tuomio kuolema. Kuolemaantuomitut siirrettiin osuuskaupan saunaan Rientolan alarinteeseen odottamaan tuomion täytäntöönpanoa. Kolmekymmentäkahdeksan tuomittua kulki köydellä yhteen sidottuna Ketunnummeen, jossa ampujat odottivat heitä. Ketunnummessa on tapauksesta kertova muistomerkki.
TANSSIEN KOHTI ILOA
Perttula nousi siivilleen 1960-luvulla, kun Rientolaa oli talkoilla laajennettu ja johtokunta päätti aloittaa tanssien järjestämisen. Monet linja-autot kuljettivat tanssijoita aina Helsingistä asti. Parhaimmillaan oli Rientolassa tanssijoita yli 1000. Tansseissa soittivat silloiset maan ykkösorkesterit Leo Lindblom, Katzin veljekset, Dallape, Pertti Metsärinne jne. Laulusolistitkin olivat maan huippua: mm. Eino Grön, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Kirka, Juha Vainio. Tanssit ”työllistivät” talvilauantaisin huomattavan määrän kyläläisiä. Lipunmyyjiä, ravintolahenkilökuntaa ja järjestysmiehiä oli toistakymmentä iltaa kohden.